C25K W5 D1 ja krooninen kylkipisto

Höh. Olipa edellisessä kännykällä kirjoitetussa postauksessa paljon kirotusvirheitä. En varmaankaan huomannut kaikkia, kun en nyt jaksanut tarkistaa kuin alun uudestaan.

Enää loppukävely jäljellä. 

Viikko 5 päivä 1, sekin meni! Kolme 5 minuutin juoksupätkää ja välissä 3 minuutin kävely. Tällä kertaa onnistui kännykälläkin hakea gps, eikä tuloksissa juurikaan ole eroa etäisyyden/vauhdin suhteen. Edelleen on kyllä kivaa että ranne piipittää ja värisee ja yhdellä vilkaisulla näkee mitä nyt haluaakaan nähdä. Eikä ole kuulokkeiden johtoa joka pomppii ja vetää kuuloketta korvasta, vaikka kyllä senkin sai aseteltua ainakin takin kanssa niin, ettei johto valunut ja vetänyt alaspäin. Kännykkä sai nyt olla omissa oloissaan sivupersetaskussa, jossa se ei hölskynyt tai muutenkaan muistuttanut olemassaolostaan.


Ollaan kyllä huonoja hidastamaan. Juoksupätkillä keskivauhti oli 7:36, 7:26 ja 7:43 min/km. Aina jossain kohtaa koitan sanoa että voisi hidastaa, mutta sitten se hitaampi vauhti tuntuu jopa raskaammalta ja ilmeisesti itsestään nopeutuu takaisin. Vauhtia tarkastellessa ei mitään hidastumista ole havaittavissa 5 min jaksojen lopussa, vain ylämäissä vauhti laskee, ja tietysti alamäissä hieman nousee, vaikka koitankin pitää suhteellisen tasaisena vauhdin alamäissäkin.

Oli taas ihanan lämmintä (+10 °C) ja aurinkoista! Ei ollut kuin t-paita ja ohut pitkähihainen ja hihatkin käärin ylös ennen puoliväliä. Korviinkaan ei tullut mitään kylmää viimaa vaikka vähän tuulikin. Pitkät juoksutrikoot ja niiden päällä vielä juoksucaprit oli kuitenkin, ja kun sukan ja lahkeen välistä olisi pilkottanut ihoa, piti vielä tunkea tyylikkäät kompressiosäärystimet kaksinkerroin nilkkoihin (liian isot, niin ei ollut häiritsevän puristavat). Jos keskiviikkona on yhtä lämmin, voisi jopa jättää pois yhden housukerroksen.

Vähän kiukuttelin etukäteen, että ei pysty, kun tiesin että taas pistää kylkeen/vatsaan. Ja sieltähän se tuli heti kun lähti kävelemään. Joku krooninen palleapistos? Välillä helpottaa, välillä palaa takaisin lähtötasolle, ja tekee molempia sekä kävelyn että juoksun aikana. Syvään ja korostetusti sisään/ulos hengittäminen ehkä auttaa, mutta välillä tuntuu myös että pahentaa, kun hengittymiseen keskittymällä on vaikea pitää luonnollinen hengitysrytmi. Mutta kun noi sykkeetkin menee heti taivaisiin, niin pitäisi taas ottaa enemmän pidempiä rauhallisia kävelylenkkejä vaan ohjelmistoon. Ehkä se tehoaa vatsapistoksiinkin. Tai sitten pitää olla kokonaan 3-4 tuntia syömättä, nytkin syöminen myöhästyi niin että max. 2,5 tuntia siinä välissä oli. 

Teollisuusmaaseutumaisema.

Ei tämä viikon 5 alku pahalta etukäteenkään vaikuttanut. Kuten aiemminkin, lähinnä viimeisen 5 minuutin loppupuolilla tuntee kuinka syke nousee jo vähän liian lähelle maksimia, ja tuntee kuinka alkaa tulla liiallista hengästymistä. Mutta sitten se onkin jo ohi. Mielenkiintoista siis nähdä miltä 8 minuutin juoksupätkät tuntuvat. Ei silti ole kovin suuri epäusko sitäkään kohtaan, mutta tuo perjantain peikko... Perjantaina vielä kivasti ilmatkin kylmenevät, pilvistä on eli ei ollenkaan niin lämmintä. "No eipähän tule liian kuuma". 

Teletappikumpuja.

Viime aikoina on kyllä ollut kovin kova väsymys iltapäivällä ja iltaisin olen mennyt pari tuntia aikaisemmin nukkumaan. Kalpea kuin lakana olen, mutta toisaalta olen aina ollutkin. Mietin että saattaisi olla jotain raudanpuutostakin, ruokavaliosta on vähentynyt punainen liha ja ruisleipä merkittävästi, ja samalla lisääntynyt raudan imeytymistä haittaavat ruoka-aineet. Mutta voihan se olla vain kevätväsymystä ja sitä että noi juoksulenkitkin rasittaa aina vähän enemmän kuin edellisellä viikolla. Pitäisi varmaan käydä verenluovutuksessa, että saisi taas hemoglobiinit mitattua.  Toisaalta voin myös koittaa syödä edellisessä luovutuksessa saatuja rautapillereitä, nopeasti laskettuna en kuitenkaan saa 15 mg rautaa päivässä, vaikka banaaneja paljon popsinkin.